Puun­hankinta

Kuhmo Oy:llä on pitkät perinteet metsänomistajien luottamuksen arvoisena vakavaraisena puukauppakumppanina, jonka juuret ovat vahvasti Kainuussa. Tänä päivänä olemme yli 800 000 m3 vuotuisella puunkäytöllä Kainuun suurin puunkäyttäjä. Käyttämästämme puusta noin 4/5 on mäntyä ja 1/5 kuusta.

Hankinta-alue
Kauppamuodot
Pyydä tarjousta
Tärkeimmät raaka-ainelähteet ovat meitä ympäröivät valtion metsät, sekä hankinta-alueemme yksityismetsät Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa. Yksityismetsistä hankimme puuta niin pysty- kuin hankinta­kaupoillakin.

Puunkorjuussa tunnus­merkkejämme ovat sahapuun tarkka talteenotto ja hyvä korjuujälki metsäluontoa kunnioittaen. Toiminnassamme olemme sitoutuneet alueelliseen metsä­sertifiointiin ja ympäristöasioiden huomioimiseen. Urakoitsi­joillamme on käytössään modernia puunkorjuu­tekniikkaa sekä pitkä kokemus tukin tarkasta katkonnasta. Koko logistiikka­ketjumme koostuu paikallisista korjuu- ja kuljetusyrittäjistä, se työllistää Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa merkittävän määrän ihmisiä.

Myymällä puusi meille vaikutat siis positiivisesti koko alueen hyvinvointiin – syntyneet veroeurotkin jäävät alueelle hyödyntämään paikallisia asukkaita.

Kuhmo Oy:n alihankkijoita

Karhu selällään | Kuhmo
Karhu selällään | Kuhmo
Hankintakaupassa metsänomistaja vastaa puiden kaatamisesta ja toimittamisesta ostajalle, joko tienvarteen toimitettuna tai vaihtoehtoisesti aina sahalle asti (nk. tehdastoimituskauppa).

Pysty­kauppa vai hankinta­kauppa?

Puuta myydään metsästä pääsääntöisesti kahdella tavalla, pystykauppana ja hankintakauppana. Mutta mitä ne käytännössä tarkoittavat – ja mikä kauppatapa sopii kenellekin? Seuraavassa tarkastellaan näiden kahden kauppatavan eroja ja käydään läpi kaupan kulku alusta loppuun.

Pystykaupassa metsänomistaja antaa puun ostajalle oikeuden kaataa ja korjata sovitut puut sovitulta alueelta. Ostaja huolehtii puunkorjuusta ja puun kuljettamisesta eikä myyjän tarvitse tehdä muuta kuin sopimus ostajan kanssa.

Hankintakaupassa metsänomistaja vastaa puiden kaatamisesta ja toimittamisesta ostajalle, joko tienvarteen toimitettuna tai vaihtoehtoisesti aina sahalle asti (nk. tehdas­toimitus­kauppa).

1.
1.Myyjän – tai tämän edustajan – yhteydenotto puun ostajaan (käynti toimistolla, puhelin, sähköposti tai yhtiön nettisivut). Ensikontakti voi tapahtua myös ostajan aloitteesta, tällöin yleensä kasvokkain tai puhelimella.
2.
2. Ostaja tutustuu kohteeseen, joko itsenäisesti tai yhdessä myyjän tai tämän edustajan kanssa.

3.

3.Kirjallinen ostotarjous. Toimitetaan yleensä sähköpostilla / kirjeessä tai annetaan tapaamisessa kasvokkain. Voimassa yleensä n. kaksi viikkoa.

4.

4.Kirjallisen puukauppasopimuksen tekeminen. Myyjän puolelta allekirjoittaa metsänomistaja tai hänen valtuuttamansa henkilö.

5.

5.Puun korjuu eli hakkuu. Ostaja tai urakoitsijan edustaja ilmoittaa työn alkamisesta myyjälle.

6.

6.Metsänkäyttöilmoitus viranomaisille (lakisääteinen velvollisuus) vähintään 10 päivää ennen hakkuun aloittamista. Yleensä kaupassa sovitaan, että ostaja tekee ilmoituksen. Puukauppaennakko. Sopimuksessa erikseen sovittava asia. Puukaupat tehdään yleensä kahden vuoden korjuuajalla, joten puukauppa­ennakko on hyvin yleinen.

7.

7.Mittaustodistus, eli selvitys myyjälle maksettavasta rahamäärästä. Kauppa­sopimuksen arvioidut puumäärät korvataan hakkuussa mitatuilla todellisilla määrillä.

8.

8.Puukaupan loppumaksu myyjäntilille, yleensä kuukauden kuluttua mittaus­todistuksen päiväyksestä.
Pystykauppa

1.

1.Metsänomistaja ottaa yhteyttä (käynti toimistolla, puhelin, sähköposti tai yhtiön nettisivut) ja tarjoaa puuta myyntiin.

2.

2.Ostaja tekee tarjouksen. Jos myyjä hyväksyy, avataan kauppa tieto­järjestelmään, jotta mittaus sahalla myyjän tiedoilla on mahdollista. Kauppasopimusta ei puolin ja toisin tarvitse allekirjoittaa, sillä rahaa ei vielä liiku.

3.

3.Myyjä ilmoittaa puiden olevan valmiina noudettavaksi tai toimitettavaksi sahalle.

4.

4.Yhtiön autoilija noutaa (tienvarsiluovutuksessa) tai myyjä kuljettaa puut sahalle.

5.

5.Puiden mittaus ja laadutus sahalla.

6.

6.Mittaustodistus.

7.

7.Puukaupan maksu
Hankintakauppa

Kuhmo katkoo fiksummin – ja se voi merkitä myyjälle tuhansien eurojen lisätuloa.

12 %

Esimerkissä Kuhmon suorittama katkonta tuo metsänomistajalle 5 000 euroa enemmän puukauppatuloa. Jokaista hakattua kuutiometriä kohti ero on lähes 12 %!

Kuhmon toteuttama tarkka katkonta voi tuoda myyjälle päätehakkuussa jopa 10–15 % paremman tuoton. Lisäksi enemmän puuraaka-ainetta ohjautuu pitkäkestoisiin puutuotteisiin, mikä on hiilitaseen kannalta aina positiivista.

Metsänmyyjän kantorahatuloista yli 70 prosenttia muodostuu tukkipuusta. Eri puutavaralajeista maksettavan yksikköhinnan lisäksi erityisesti tukin erilaiset katkontaohjeet aiheuttavat eroja puutavaralajisaannoissa, ja vaikuttavat oleellisesti leimikosta saatavaan kantorahatuloon.

Tukkipuun hinnanero kuitupuuhun on n. 3,5-kertainen. Usein suurin merkitys metsänomistajan kannalta on sillä, minkä verran ostaja pystyy tai haluaa hyödyntää tukkipuuta. Paras vaihtoehto ei ole välttämättä suurimman yksikköhinnan tarjoaja. Sahayhtiö, kuten me, haluamme hyödyntää tarkkaan kaiken sahauskelpoisen raaka-aineen.

Lisäksi, kun leimikosta hakataan myös normaalitukkia pienempää sahapuuta (parru), siirtymä pienpuuhun tapahtuu lähes yksinomaan kuitupuusta. Parrulla taas on kuitupuuta parempi yksikköhinta.

Pyydä tarjousta

Leimikon arvokkaimpien puutavaralajien mänty- ja kuusitukin sekä pikkutukin tarkka talteenotto on meille itsestäänselvyys. Normaalitukkeja ohuempi ja heikkolaatuisempi, leimikon kuituosuudesta hankkimamme mänty- ja kuusiparru tehostaa sahapuun talteenottoa entisestään.

Pelkän hintavertailun ohella metsänomistajan on tärkeää tiedostaa sahapuun katkonnassa käytettävien pituuksien ja läpimittojen rahallisesti suuri merkitys puukaupassa. Valitsemalla Kuhmo Oy:n puukauppakumppaniksi metsänomistaja takaa itselleen hyvän lopputuloksen. Kysy lisätietoja tai tarjous metsäammattilaisiltamme, se kannattaa!

Voit pyytää tarjousta täyttämällä alla olevan lomakkeen:

Pyydä tarjous