Puunhankinta

Kuhmo Oy:llä on pitkät perinteet metsänomistajien luottamuksen arvoisena vakavaraisena puukauppakumppanina, jonka juuret ovat vahvasti Kainuussa. Tänä päivänä olemme yli 800 000 m³ vuotuisella puunkäytöllä Kainuun suurin puunkäyttäjä. Käyttämästämme puusta noin 4/5 on mäntyä ja 1/5 kuusta.

Hankinta-alue

Kauppamuodot

Pyydä tarjousta

Tärkeimmät raaka-ainelähteet ovat meitä ympäröivät valtion metsät, sekä hankinta-alueemme yksityismetsät Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa. Yksityismetsistä hankimme puuta niin pysty- kuin hankintakaupoillakin.

Puunkorjuussa tunnusmerkkejämme ovat sahapuun tarkka talteenotto ja hyvä korjuujälki metsäluontoa kunnioittaen. Toiminnassamme olemme sitoutuneet alueelliseen metsäsertifiointiin ja ympäristöasioiden huomioimiseen. Urakoitsijoillamme on käytössään modernia puunkorjuutekniikkaa sekä pitkä kokemus tukin tarkasta katkonnasta. Koko logistiikkaketjumme koostuu paikallisista korjuu- ja kuljetusyrittäjistä.

Hankinta-alueemme

Valitse alue jossa metsäpalstasi sijaitsee:

Suomussalmi ja Hyrynsalmi

Matti Mikitänjärvi
Alue-esimies

+358 500 202 325
Keskuskatu 3, 89600 Suomussalmi

Kuhmo

Jukka Pulkkinen
Alue-esimies
jukka.pulkkinen@kuhmo.eu
+358 500 137 012

Paltamo, Ristijärvi, Puolanka ja Vaala

Antti Heikkinen
Alue-esimies
antti.heikkinen@kuhmo.eu
+358 40 187 8299
Sairaalatie 1, 88300 Paltamo

Kajaani, Sonkajärvi ja Rautavaara

Harri Tegelberg
Alue-esimies
harri.tegelberg@kuhmo.eu
+358 50 300 7756
Kauppakatu 36 A1, 87100 Kajaani

Nurmes, Lieksa, Juuka

Antti Hakala
Alue-esimies
antti.hakala@kuhmo.eu
+358 40 737 8100
Kauppatori 1, Liikekulma, 75500, Nurmes

Hankintakaupassa metsänomistaja vastaa puiden kaatamisesta ja toimittamisesta ostajalle, joko tienvarteen toimitettuna tai vaihtoehtoisesti aina sahalle asti (nk. tehdastoimituskauppa).

Pystykauppa vai hankintakauppa?

Puuta myydään metsästä pääsääntöisesti kahdella tavalla, pystykauppana ja hankintakauppana. Mutta mitä ne käytännössä tarkoittavat – ja mikä kauppatapa sopii kenellekin? Seuraavassa tarkastellaan näiden kahden kauppatavan eroja ja käydään läpi kaupan kulku alusta loppuun.

Pystykaupassa metsänomistaja antaa puun ostajalle oikeuden kaataa ja korjata sovitut puut sovitulta alueelta. Ostaja huolehtii puunkorjuusta ja puun kuljettamisesta eikä myyjän tarvitse tehdä muuta kuin sopimus ostajan kanssa.

Hankintakaupassa metsänomistaja vastaa puiden kaatamisesta ja toimittamisesta ostajalle, joko tienvarteen toimitettuna tai vaihtoehtoisesti aina sahalle asti (nk. tehdastoimituskauppa).

1.

1.Myyjän – tai tämän edustajan – yhteydenotto puun ostajaan (käynti toimistolla, puhelin, sähköposti tai yhtiön nettisivut). Ensikontakti voi tapahtua myös ostajan aloitteesta, tällöin yleensä kasvokkain tai puhelimella.

2.

2. Ostaja tutustuu kohteeseen, joko itsenäisesti tai yhdessä myyjän tai tämän edustajan kanssa.

3.

3.Kirjallinen ostotarjous. Toimitetaan yleensä sähköpostilla / kirjeessä tai annetaan tapaamisessa kasvokkain. Voimassa yleensä n. kaksi viikkoa.

4.

4.Kirjallisen puukauppasopimuksen tekeminen. Myyjän puolelta allekirjoittaa metsänomistaja tai hänen valtuuttamansa henkilö.

5.

5.Puun korjuu eli hakkuu. Ostaja tai urakoitsijan edustaja ilmoittaa työn alkamisesta myyjälle.

6.

6.Metsänkäyttöilmoitus viranomaisille (lakisääteinen velvollisuus) vähintään 10 päivää ennen hakkuun aloittamista. Yleensä kaupassa sovitaan, että ostaja tekee ilmoituksen. Puukauppaennakko. Sopimuksessa erikseen sovittava asia. Puukaupat tehdään yleensä kahden vuoden korjuuajalla, joten puukauppaennakko on hyvin yleinen.

7.

7.Mittaustodistus, eli selvitys myyjälle maksettavasta rahamäärästä. Kauppasopimuksen arvioidut puumäärät korvataan hakkuussa mitatuilla todellisilla määrillä.

8.

8.Puukaupan loppumaksu myyjäntilille, yleensä kuukauden kuluttua mittaustodistuksen päiväyksestä.

Pystykauppa

1.

1.Metsänomistaja ottaa yhteyttä (käynti toimistolla, puhelin, sähköposti tai yhtiön nettisivut) ja tarjoaa puuta myyntiin.

2.

2.Ostaja tekee tarjouksen. Jos myyjä hyväksyy, avataan kauppa tietojärjestelmään, jotta mittaus sahalla myyjän tiedoilla on mahdollista. Kauppasopimusta ei puolin ja toisin tarvitse allekirjoittaa, sillä rahaa ei vielä liiku.

3.

3.Myyjä ilmoittaa puiden olevan valmiina noudettavaksi tai toimitettavaksi sahalle.

4.

4.Yhtiön autoilija noutaa (tienvarsiluovutuksessa) tai myyjä kuljettaa puut sahalle.

5.

5.Puiden mittaus ja laadutus sahalla.

6.

6.Mittaustodistus.

7.

7.Puukaupan maksu

Hankintakauppa

Kuhmo katkoo fiksummin – ja se voi merkitä myyjälle tuhansien eurojen lisätuloa.

12 %

Esimerkissä Kuhmon suorittama katkonta tuo metsänomistajalle 5 000 euroa enemmän puukauppatuloa. Jokaista hakattua kuutiometriä kohti ero on lähes 12 %!

Kuhmon toteuttama tarkka katkonta voi tuoda myyjälle päätehakkuussa jopa 10–15 % paremman tuoton. Lisäksi enemmän puuraaka-ainetta ohjautuu pitkäkestoisiin puutuotteisiin, mikä on hiilitaseen kannalta aina positiivista.

Metsänmyyjän kantorahatuloista yli 70 prosenttia muodostuu tukkipuusta. Eri puutavaralajeista maksettavan yksikköhinnan lisäksi erityisesti tukin erilaiset katkontaohjeet aiheuttavat eroja puutavaralajisaannoissa, ja vaikuttavat oleellisesti leimikosta saatavaan kantorahatuloon.

Tukkipuun hinnanero kuitupuuhun on n. 3,5-kertainen. Usein suurin merkitys metsänomistajan kannalta on sillä, minkä verran ostaja pystyy tai haluaa hyödyntää tukkipuuta. Paras vaihtoehto ei ole välttämättä suurimman yksikköhinnan tarjoaja. Sahayhtiö, kuten me, haluamme hyödyntää tarkkaan kaiken sahauskelpoisen raaka-aineen.

Lisäksi, kun leimikosta hakataan myös normaalitukkia pienempää sahapuuta (parru), siirtymä pienpuuhun tapahtuu lähes yksinomaan kuitupuusta. Parrulla taas on kuitupuuta parempi yksikköhinta.

Kuhmo katkoo fiksummin – ja se voi merkitä myyjälle tuhansien eurojen lisätuloa.